Tässä kuussa ei oikeastaan ehtisi kirjoittaa blogia ollenkaan, sillä allekirjoittanut on hamstrannut koulussa päällekkäisiä kursseja, joiden läpipääsy vaatii aivan valtavan määrän työtä. Katsotaan nyt tulisiko muutama merkintä silti tehtyä

Aslan tutkii akvaariota tiistaina iltapäivällä

Aslanille kävi tiistaina pieni haaveri. Pojat olivat ulkohäkissä n. 5 minuuttia - kauempaa en antanut olla kun ilmat alkavat jo kylmetä. Päivällä Aslania rapsutellessani ja sylitellessäni mietin pariin otteeseen, että on sillä meidän Aslanilla kyllä isot tassut. Illalla naksutellessa sitten vasta huomasinkaan, kuinka isot: ilmeisesti tassu oli turvonnut pikkuhiljaa päivän mittaan. Aslanin tassuun oli pistänyt ampiainen! Ampiainen sen on täytynyt olla, kun niitä on pyörinyt tokkurassa tuossa pihalla viimeaikoina vaikka kuinka paljon, ja niitä on saanut väistellä kouluun lähtiessään.

Illalla tassu oli näin iso!

Kuva kyllä hämää vähän kun tassu on lähempänä kameraa. Eihän siinä muu auttanut kuin syöttää pienelle pala kyypakkauksen tabletista ja toivoa, että turvotus laskisi yön aikana. Aslan oli kuitenkin käyttänyt tassuaan aivan normaalisti koko illan - hyppinyt ja leikkinyt sillä, ja kiipeilypuutakin raavittiin. Piikkiä ei löytynyt, Aslan ei aristanut tassua tutkittaessa ja aamuun mennessä melkein kaikki turvotus oli laskenut. Onneksi selvisimme noin vähällä, eikä ampiainen pistänyt esimerkiksi kasvojen alueelle.

Sitten se haasteita ja hupia -osio. Allekirjoittanut on kovasti yrittänyt käyttää kaiken aikansa opiskeluun, mutta kissojen kanssa ollaan sentään ehditty lisätä naksuttelutuokio joka iltaan. Kissan aktivointi -kirjan lukeminen on vielä kesken, kun ei sitten ole sille jäänyt tarpeeksi aikaa. Se osio jonka olen jo lukenut (ja koko kirjan selailu moneen kertaan) on kyllä auttanut paljon ymmärtämään miksi kumpikin kissa toimii koulutustilanteessa eri tavalla. Haasteita naksutteluun tuo se, että pojat eivät yhtään tykkää suljetuista ovista. Onneksi on tuo isäntä apuna - hän viihdyttää toista kissaa sillä aikaa kun minä naksuttelen toisen kanssa.

Kosketuskeppiä en ole vielä löytänyt. Yhdessä lemmikkiliikkeessä oli kyllä naksuttimen ja koketuskepin yhdistelmä, mutta se ostos jätettiin vielä harkintaan. Pojat osaavat mielestäni totella aika kivasti näin “vasta-alkajiksi”. Aslan istuu sekä koskee kynän päähän. “Tänne-komentoa” kahdella alustaan taputuksella ollaan opettelemassa. Se on temppu, jota Raichu tekee itsestään (ollaan opetettu se sille kai vahingossa), joten haluan että Aslan oppii sen samalla tavalla. Aslan on rauhallisempi koulutettava, seuraa kiltisti ja kärsivällisesti ja tottelee fiksusti heti kun ymmärtää mitä siltä halutaan. Aslan kehräsi eilen kun näki naksuttimen, joten taitaa poika tykätä koulutuksesta Raichu taas on aivan innoissaan koulutuksesta. Se olisi supervilkkaana kissana tarjoamassa tassua samalla hetkellä kun istuu maahan (anna tassu -temppua ei olla vielä edes aloitettu), hötkyilee sinne ja tänne ja tekee temput aina vähän extramausteilla. Alkaa sekin onneksi hahmottamaan, mitä ‘istu’ tarkoittaa Sen kanssa saa olla kärsivällisempi, mutta toisaalta on ihana nähdä kuinka se oikein säteilee kun saa tehdä temppuja - muutamaa vanhaa itsestään opittua, sekä uutta “istu”-temppua ja kynän päähän koskemista. Se kissa sitten rakastaa toimintaa!

Olen viimeaikoina alkanut kyllästyä tähän Word pressin blogiin. Kaikki tuntuvat olevan jo bloggerissa, eikä tähän saa sitä ominaisuutta mikä bloggerissa on parasta - linkkilistaa, joka päivittyisi reaaliajassa ja josta näkisi heti kun joku lukemani blogi on päivitetty. Tai ainakaan minä en osaa sellaista Word pressissä tehdä Siksipä harkitsen siirtymistä vihdoinkin bloggerin puolelle. Laitan tänne äänestyksen (ilmestyy valitettavasti sivun alalaitaan, mikä on tämän sivumallin ehdoton heikkous), kannattaisiko siirtyä vai ei. Tiedän että siitä tulee extratyötä monelle muulle, jos joudutte päivittämään linkkinne, joten kysyn mielipidettä ensin =) Testiversio blogger-blogista on jo pystyssä, se löytyy täältä: http://luolaleijonanklaani.blogspot.com/