Lueskelin eilen illalla uusimmasta Kissa-lehdestä (4/2009) artikkelia kissamuotokuvaaja Marita Kienasesta. Jutussa oli sivukaupalla aivan ihania kissakuvia - kuinka jokin olento voikin olla niin kuvauksellinen?! Olisi upeaa osata jokin päivä kuvata tuollaisia studiotyylisiä kuvia kuin hän ja monet muut ammattilaiset. Siihen tarvitsisi tietenkin paljon, paljon taitoa sekä hyvät vehkeet, mutta ajattelin että voisin aivan hyvin kokeilla itsekin. Tässä vähän kuvaussession saldoa.

Kuvat saa suuremmaksi klikkaamalla. Pahoittelen häiritseviä tekstejä, mutta yritän minimoida poikien kuvien joutumisen virtuaalikiertolaisiksi =)

Bonuskuva (epätarkka):

Eniten noissa kuvissa häiritsee se, että tausta ei ole tarpeeksi musta vaan lakana näkyy ryppyineen selvästi. Kissankarvojakin on joka puolella kuvia - kuinka ihmeessä joku voikin kuvata vaaleaa kissaa mustalla kankaalla ilman että kankaassa on yhtään ainutta irtokarvaa?

Osallistutaan tässä samalla vielä kissakuvahaasteeseen nro 120: Kahdella tassulla. Raichu vilkuttaa kaikille kahdella tassulla!